Hunajakodon puutarha

Vanhan vuonna 1920 rakennetun talon puutarha.

Talon alkuperäisenä säilyneen, mutta tukahtuneen puutarhan elvyttäminen alkoi vuonna 2004, kun floristihortonomi Elise osti ränsistyneen talon puutarhoineen ja alkoi kunnostaa paikkoja pikkuhiljaa kodikseen.

Puutarhan vanhassa osassa ei ole tehty muutoksia vaan on katsottu, mitä uutta on tullut esille perkauksen tuloksena. Tuli tunne, että täällä on täytynyt olla joku systeemi ja puutarhakin joskus (kuitenkin rakennettu viereisen siirappitehtaan johtajalle, joten luulisi, että on pihaakin hoidettu ja kukkia ollut). Piha oli pahoin vesakoitunut ja pitkän heinikon sekä paksun männynhavukerroksen peittämä. Ja tosiaan uusia (siis vanhoja alkuperäisiä) kasveja on ilmaantunut vuosien varrella paljon.

Vuoden 2005 alkusyksystä nykyisen Luken Merja Hartikainen kävi luetteloimassa pihan kasvit kansallisen kasvigeenivaraohjelman puitteissa. Tämänkin jälkeen on vanhoja kasveja ilmaantunut lisää, ja talon sekä puutarhan historia ja vaiheet selvinneet.

Komeat pionipensaat ovat 30-luvulta, säilyneet omenapuut on istutettu sotavuosina silloin paleltuneiden tilalle...paljon on pihalla vanhaa, sitkeää kasvikantaa.

2017 keväällä alkoi kiviurakka; aikoinaan kunnallistekniikan tuomisen yhteydessä puretun kivipengerryksen osan saattaminen takaisin paikoilleen (iso kivikasa on ollut työlistalla jo yli 10 vuotta). Saa nähdä valmistuuko tämänkään vuoden tapahtumaan.

Pihalla myös marjapensaita, kasvimaa ja paljon villliä syötävää.


Pihalla on rajoitetusti parkkipaikkoja. Lähialueilta tulevia kehoitetaan saapumaan pyörällä tai kävellen.